Sivut

perjantai 15. helmikuuta 2013

Väsymystä, ruokaa ja treeniä


Taas on niin kovin hiljaista pidellyt täällä blogin suunnalla. Muuten on kyllä yritetty touhottaa. Ihmeellinen väsymys vaan meinaa piinata. Just olen jaksanut "pakolliset" kuviot hoitaa, mutta jotenkin kaikki ylimääräinen on tuntunut todella raskaalta. Illalla unta ei ole todellakaan tarvinnut odotella ja joogan loppurentoutuksessakin meinaa jo uni tulla silmään. Hyvin fyysistä väsymystä siis. Ei vaan tahdo mikään maailman uni riittää. Varmaan jonkin asteinen ylirasitustila on ollut käynnissä.

Arjen niihin niinsanottuihin pakollisiin kuvioihin on kuulunut pari päivää viikossa uutta duunia, mikä on ollut todella mukavaa. Nyt on ainakin tuntunut siltä että asiat oikeasti järjestyi tämänkin asian osalta niin kuin pitikin. Loput päivät ovat kuluneet opinnoissa, kotihommissa ja tietysti treeneissä. Pari kevyempää viikkoa on ollut välissä, mutta muuten olen koittanut jaksaa treenit hoitaa huolella. Niistä kuitenkin loppupeleissä saa niin hyvin energiaakin ja auttaa jaksamaan muita askareita. Joogan määrää olen ehkä vähän pyrkinyt lisäämään, salia on tullut edelleen se neljä kertaa viikossa, tällä viikolla toivottavasti viisi kun tänään meinasin aamutreenin lisäksi tehdä illalla toisen rupeaman vielä selälle.

Tässä väsyneessä olotilassa on mulla syömisen hallinta ollut taas todella haasteellista. Väsymystä tulee helposti korjattua syömällä. Tiedän, tiedän, se on niiin väärin. Mutta näin se mieli vaan toimii. Onneksi olen kuitenkin onnistunut vierottautumaan karkista (suklaata ja jogurttihedelmiä ja -pähkinöitä ei lasketa ;)), eikä muutakaan ihan kauheeta roskaa ole kyllä tullut syötyä. Esikoinen on vaan innostunut leipomaan, niin kaikennäköisiä ihania herkkuja on ollut tarjolla. Olenkin yrittänyt pitää sääntönä ettei makeaa leivota montaa kertaa viikossa, vaan että neidin repertuaarissa olisi suolaistakin tarjolla. Innoittajana leipomiseen on ollut joulupukilta tullut Tassulan iloinen keittokirja, suosittelen kaikille pikku-kokeille!

Viikonloppuherkkuna on ollut mm. itse tehtyjä tortilloita. Olipa muuten paljon parempia kuin kaupan kuoret , varmasti tulee tehtyä toistekin itse. Ja lasillinen punkkua, ihan vaan terveydeksi ;)


Ennen koulupäivää treenin jälkeen Helsingissä tankattiin salaatilla, avokadoa, raejuustoa ja savustettua nieriää. Voiko paljon värikkäämpää ruokaa olla.

Amandan tekemää maissileipää ja varmaan litra kahvia auttoi siinä että tentti meni läpi, vaikka tenttialue oli haastava. Käsitti vaatimattomasti ihmisen hormonitoiminnan, nestetasapainon ja lämmön säätelyn, puolustusmekanismit, lisääntymisen jne.
  Se hyvä puoli näissä korkeammissa kaloreissa on ollut että rauta on ollut verrattain kevyempää kuin aiemmin. Enkat on paukkunut ja olo on ollut vahvempi kuin koskaan aiemmin.Yksi ystäväni jo jokin aika sitten ihmetteli minulle ääneen sitä, että hänelle oli tätä blogia lukiessaan tullut mieleen ajatus että kuinka paljon ihminen on valmis tekemään ulkonäkönsä eteen. Hätkähdin vähän tätä ajatusta, koska en ollut miettinyt liikkumistani tältä kantilta. Toki yksi motivaattori liikkua on se että näyttää vähän paremmalta ja ryhdikkäämmältä kun lihakset tukevat olemusta. Luulen kuitenkin että tuskin juuri kukaan olisi valmis liikkumaan tällaisiakaan tuntimääriä jos motivaatio olisi vain täysin ulkoinen. Kyllä mulla liikkumiseen on tullut sellainen palo, että sen huomaa jo mielialassa jos liikkumaan ei pääse. Välillä huomaan kyllä myös suorittavani liikkumista, nautin toisinaan (tai aika useinkin ;)) laskeskella liikkumiseen käytettyjä tunteja ja hermostuvani jos itselleni asettamat tavoitteet ei täyty. Luulen että olennaista liikunnan riemun löytymiseen on auttanut se että olen löytänyt itselleni sopivat lajit. Uskon että suurimman osan ihmisistä on mahdollista löytää sama ilo, jos vaan onnistuu löytämään sen itselle sopivan lajin. Asiaan kannattaa käyttää aikaa ja mutustella niitä asioita mitä toivoo liikunnalta saavansa. Lajeja on kuitenkin niin paljon ja tehokasta treeniä voi tehdä monella tavalla. Ei muuta kuin kokeilemaan!


Zumbassa mulle on riemua tuonut tämä biisi. Aina käy hymyilyttämään kun tämä kajahtaa ilmoille ja mielettömät sukkadisko-muistot tulvahtaa mieleen.

Kuva tämän viikon käsitreenistä Terhin kanssa, olikin tosi kivaa treenata pitkästä aikaa yhdessä. Tuntuu että kumpikin  mennyt tahollaan kivasti eteenpäin kehityksessä. 
 Lasten kanssa kävimme retkiluisteluradalla, mikä sekin on hauskaa liikuntaa. Toivottavasti ehdimme tänä talvena vielä toistamiseenkin.

Parhaat ystävykset <3


Me and my girls <3 <3
Eilen tyttöseni halusivat järjestää ystävilleen ystävänpäivä-kekkerit, minähän reippaana äitinä lupauduin juhlat pitämään. Hienosti tytöt leipoivat, mutta mulla teki tiukkaa siivoamisten kanssa. Tässä väsymystilassa meni taas vähän hampaiden kiristelyksi että saatiin talo inhimilliseen kuosiin, mutta olihan se sitten mukavaa saada lapsia tupa täyteen ja samalla saatiin mekin kahvitteluseuraa ystävistä jotka toivat lapsiaan meille. <3


Ystävänpäivätarjoiluja ja ihana ystävänpäivälahja rakkaalta ystävältä täytettynä raakasuklaalla, ehkä vähän muullakin suklaalla.
Tervetuloa ystävät!
Reipasta viikonloppua ystävät ja reippaampaa viikonloppua minä!

Ps. Rakkaan kälyni blogista löydät paljon ihania kuvia ja kauniita ajatuksia, sinne pääset täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti