Sivut

perjantai 31. toukokuuta 2013

Loppuja ja alkuja

Nyt se on sitten toukokuu päätöksessään. Nyt tämän kuukauden rutistuksesta lupasin ihan mittoja, oli hauskakin nähdä mitä pystyy kuukaudessa tekemään. Ihan mahdottomia uhrauksia en siis ole tehnyt, vaan muutamia harkittuja ja yksi harkitsematonkin lipsahdus mahtui kuukauteen, mun mielestä pitää pystyä nauttimaankin elämästä. Silti täytyy kyllä sanoa että *itusti olen viime aikoina tehnyt duunia. Välillä on mielessä välähtänyt että onko tässä oikeesti mitään järkeä, mutta suurimman osan ajasta olen kuitenkin nauttinut tekemisestä.



1.5.  tilanne ensimmäisenä ja perässä 30.5. luvut

Paino 60,6 kg -> 58,6 kg
Vyötärön kapein kohta 78,5 cm -> 79 cm
oikea hauis jännitettynä 30 cm -> 29 cm (byääh)
vasen hauis jännitettynä 30,5 cm -> 29 cm
oikea reisi levein kohta 50,5 cm ->52 cm
vasen reisi levein kohta 51,5 cm  -> 53 cm
lantio pepun korkein kohta 90 cm -> 90 cm
Rinnan/selän ympärys rintojen yläpuolelta selän levein kohta 89 cm -> 86 cm

Luvut näyttää että hitaasti mutta varmasti jotain tapahtuu.

Vatsasta vertailua tässä...


Tämä ihan senkin takia että otin tosiaan viisi kertaa LPG-hoitoja niin näkee vähän onko siitä ollut mitään hyötyä ja on siitä. Kunnon tuloksia luvataan vasta kymmenestä kerrasta, mutta ylävatsassa alkaa jo palikat vähän hahmottua. Vatsa on todella ongelmallinen mulle, vieläkin on selkeät jenkkakahvat. Vartalonmalli on imetty jo geeneissä ja sen muokkaaminen on yllättävän työlästä. Kävin LPG:ssä Kouvolassa Meditiimillä ja oli hyvä palvelu, voin suositella jos joku haluaa kokeilla. (Ei ole maksettu mainos ;)). Senttejä siis lähti viidellä kerralla 2,5 cm.

Vähän meinasi epätoivo iskeä, kun kuvia katselin. Edestäpäin kuvattuna näytän kyllä edelleen ihan Itä-Saksalaiselta kuulantyöntäjältä, siis tasapaksu pökkelö. Mutta aamun hyvän selkätreenin jälkeen päivä kyllä parani kummasti, eikä päivää ainakaan huonontanut kanssatreenarin kysymys oonko menossa johonkin kisoihin?! No en siis todellakaan aio tällä pökkelömallilla ja en edes vieläkään sitä etukuvaa kehtaa julkaista, ehkä joskus sitten kun on vieressä sellainen huikaisevan hieno jälkeen kuva ;)).

Tässä nyt näkyy vähän mitä vuodessa on tapahtunut paino täsmälleen sama ja aikaa tasan vuosi.

 
2012                                2013
 
Kyllä siinä jotain ihan hienoista muutosta on. Tietysti vähän huonot kuvat kun toisessa on trikoot ja etäisyydetkin on toiset.
 
Päivää paransi entisestään ne elämän oikeasti tärkeät asiat. Tänään meidän kuopuskin päätti päiväkotiuransa ja on aivan viittä vaille koululainen. Aika on vaan mennyt niin nopeasti.
 
 
Vielä kun esikoinen toi koulusta pokkaamansa stipendin, niin kyllä sai olla ylpeä. Stipendi tuli nimenomaan reilusta kaveruudesta ja luokkahengen luomisesta, eli niistä elämän tärkeimmistä taidoista.
 

 
Kävin tuossa iltapuhteiksi pakkaamisen lomassa keräämässä oman pihan satoa eli nokkosia kuivumaan ja ensimmäisen oman paprikan! Hyvälle maistui paprika ;)
 
Huomenna alkaa loma ja suuntana Lontoo! Paljon kivaa tiedossa, ei ehkä niin terveellistä ruokaa mutta ainakin paljon kävelemistä ja nähtävää.
 
Hyvää viikonloppua :)

torstai 30. toukokuuta 2013

Kukkia ja haasteita

Viime viikolla piti tosiaan ottaa edes pienen kohennuksen alle tuo meidän piha. Välillä kyllä käväisee mielessä ajatus kerrostaloasumisen helppoudesta kun kykkii tuolla kukkapuskissa. Haave olisi, että piha (niin kuin kotikin) näyttäisi aina huolitellulta ja siistiltä, totuushan tuppaa olemaan vähän toinen. Elämässä on niin paljon kivempiakin asioita kuin siivoaminen (esim. pelata Ipadillä Sanajahtia, johon ollaan koko perhe ihan koukussa ;)).

Onni onnettomuudessa on kuitenkin hortonomi-ystävä joka vielä on töissä meidän seudun ehdottomasti ykköstaimimyymälässä, Viherpeukaloilla Valkealassa. Terhi auttoi taas avutonta, niin että kaikkien ihanuuksien keskellä tahtoi vähän lähteä homma lapasesta.

Tämän kesän kukka- ja taimivalinnat osuivatkin mielestäni aika nappiin. Pihasta löytyy nyt silmänruokaa kuin ihan oikeaakin ruokaa.

Tällainen kasa lähti kotiin...


Oreganoa, chiliä, aloeveraa, hyttysenkarkotin pelargonia...

 

Basilikaa, piparminttua, paprikaa, tomaattia, timjamia, steviaa...

ruusuja tietenkin...

meidän sisääntulo hortensioineen...

työhuoneenkin sisääntulo sai kaunistusta!

Sitten haasteen kimppuun. Ihana Irina heitti mua haasteella ja lupasin siihen vastata.
Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

 Tässä tulee 11 faktaa... Yritän keksiä jotain mitä kaikki ei jo tietäisi.

1. Olen pitkänlinjan partiolainen ja toiminut useissa eri tehtävissä meidän lippukunnassa. Iän myötä tuo huippuharrastus on jäänyt, mutta ehkä mä tyttöjen kanssa senkin harrastuksen vielä virittelen uudelleen tulille.
2. Olen sukujuuriltani savolais- karjalais-kymenlaaksolainen sekoitus, ehkäpä siksi "pitojen" pitäminen on luontaista ja äänikin saattaa nousta normaalia puhetta korkeammalle. ;)
3. Lapsuuteni kesien onnellisiin hetkiin kuuluivat matkat Kreikkaan, nyt kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen mieli palaisi halusta lähteä taas fiilistelemään kreikkalaista elämänmenoa.
4. Olen asunut vuoden Porissa, muuten olen koko ikäni asustellut kotikaupungissani Kouvolassa.
5. Ensimmäisen kerran ulkomailla ilman vanhempiani olin 14-vuotiaana partioleirillä Belgiassa.
6. Kärsin lukihäiriöstä, mikä tosin on mielestäni melko hyvin hallinnassa.
7. Olen aina pitänyt vanhoista Suomi-Filmeistä ja niiden tunnelmasta.
8. Keräilemme tyttöjen kanssa matkoilta erilaisia piparkakkumuotteja.
9. Haluaisin vielä joskus asua sellaisessa maassa missä on lämmintä vuoden ympäri.
10. Olemme tavanneet mieheni kanssa 15-vuotiaina ja ruvenneet seurustelemaan 19-vuotiaina.
11. Inhoan riitelemistä.

Tässä Irinan kysymykset haastetuille:
  1. Mikä on kiinostavin urheilulaji jota seuraat tai harrastat itse? Varmaan Fitnestä tulee seurattua eniten, ihan siitäkin syystä että useampi ystävä sitä harrastaa tai on harrastanut.
  2. Harrastatko jotakin ei liikunnalista harrastusta? Leipomista ja kotona puuhastelua eniten, ehkä joskus vielä partiota.
  3. Mikä on sinun lempivuodenaika? Miksi? Kesä, lämpö ja valo, niitä minä tarvitsen.
  4. Mitä arvostat elämässä? Perhettä ja läheisiä yli kaiken, terveyttäkin tietysti. 
  5. Mitä mielesi tekee juuri nyt? Lähteä reissuun.
  6. Onko sinulla olemassa joku motto tai motivoiva lause? Jos on niin mikä se on? Jokaisen teon takana on positiivinen aie.
  7. Kirsikka vai mansikka? Mansikka.
  8. Minkä värinen on punainen? Iloinen ja lämmin.
  9. Milloin itkit viimeksi? Ilosta vai surusta? Tällä viikolla, turhautumisesta ja ihan turhaan...
  10. Jos voisit lähteä matkalle mihin vain, mihin lähtisit? Balille, sinne tekee jostain syystä kovasti mieli.
  11. Auto, polkupyörä vai jalan? Jalan, näkee kivasti maisemia.
 
 
 
Minä haastan mukaan:
 
 
Ja sitten kaikki muut jotka haluavat haasteeseen vastata :).
 
Mun kysymykset teille rakkaat haastetut:
 
1. Elämän tarkoitus?
3. Lempi asia tai paikka kotonasi?
3. Minkä kirjan olet viimeksi lukenut?
4. Lyhyen aikavälin tavoitteesi?
5. Elämääsi eniten vaikuttanut ihminen?
6. Mikä kesässä on parasta?
7. Järvi vai meri?
8. Etelä vai pohjoinen?
9. Oletko unelma-ammatissasi?
10. Jos voisit muuttaa yhden asian elämässäsi, mikä se olisi?
11. Missä haluaisit olla kärpäsenä katossa?
 
Hah, no niin nyt sekin on välitetty eteenpäin. :) Tänään olisi vielä pakkauspuuhia ja rakkaan tyttäreni kevätjuhla, pitää pakata nessut taskuun.
 
Nauttikaahan auringosta!
 
 
 
 
 
 
 

 

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Huisketta

Reilu viikko taas vilahtanut huiskiessa vähän kaikenlaisia juttuja. On ollut opintoja, töitä, synttäreitä, pihan laittoa kesäkuntoon ja tietysti treeniä. Joskus tuntuu että vaikka elämässä on paljon kivoja juttuja tulossa ja menossa niin oma keskittyminen ei tahdo riittää kaikkeen ihan sillä efortilla mitä itse haluaisi.


Välillä tuntuu että tätä omaan napaan tuijottelua on ollut vähän liikaakin, eli treenit, ruokakuviot ja kaikenlaiset hoidot. Toisaalta kuten aiemmin olen kirjoitellutkin tunnen kyllä nyt toisinaan oloni paremmaksi kuin koskaan, mutta sitten tulee niitä tummempiakin hetkiä. Jostain syystä nyt kun ikää on alkanut olla enemmän on mielen hormonaalisetkin vaihtelut olleet paljon rajumpia kuin aiemmin. En muista koskaan kärsineeni näin pahoista pms-kiukuista kuin nyt viimeiset puoli vuotta. On tullut hetkiä että todella moni asia ärsyttää ja eteenpäin mennään vain hammasta purren, mutta sitten muutaman päivän päästä elämä taas hymyilee entiseen malliin. Onko jollain kokemusta millä näitä vaivoja voisi helpottaa?

Kesäkiristelyt ovat edenneet tosi kivasti, tänään paino oli jo viime kesän lukemissa. Ensi viikonloppuun asti jatkuu tämä toukokuun projekti ja sitten onkin vuorossa pikku lomanen ja vähän reissuakin, niin dieetti on ehkä vähän katkolla. Tekee varmasti ihan hyvää päällekin keskittyä vähän muihin juttuihin. Ei tämä kuitenkaan niin vakavaa ole, kun ei ole mitään kisatähtäimiäkään.



Näin hehkee sitä on puolen tunnin juoksun ja burbee/etuheilautus-setin jälkeen... Hampaita kiristellen lähdettiin matkaan, mutta kunka ollakkaan jälkeenpäin oli melko voittaja olo.


Treenit ovat menneet yllättävän hyvin. Tuntuu että nyt on kroppa ollut melko vastaanottavaisella tuulella. Sitä onkin hoidettu ja palauteltu monella eri tavalla. Mä olen käynyt normaalien vyöhyketerapioiden ja hierontojen lisäksi vielä kolme kertaa LGP:ssä ja nyt kerran "vammoja" näyttämässä kiropraktikollakin. Eli ei ainakaan kehon huollosta pitäisi olla kiinni kehitys. Kiropraktikolle menin koska mulla on vasen lavan seutu jatkuvasti jumissa ja kropassa melkoista toispuoleisuutta. Kummallista kyllä musta tuntuu että juuri se vasen puoli ottaa treeniä kuitenkin vastaan paremmin ja oikea puoli taas on välillä jopa aivan tunnottoman oloinen ja normaalia treenipoltetta on vaikea saada. Oli todella hyvä liike mennä näyttämään kroppa kiropraktikolle. Hän totesi myös toispuoleisuuden. Lantio/lonkka oli oikealta aivan tukkeessa ja sieltä auottiinkin kalvoja, niksautettiin niska ja selkä auki. Oli aika kosketusherkkä ristiselkä hetken aikaa, mutta eiköhän muutaman hoitokerran jälkeen ala puolierotkin tasoittua.

Tässä on selkää viime viikolta ja tosi kivat painaumatkin näkyvissä. Duunia riittää, hiljaa hyvä tulee. Asentokin on ihan mitä sattuu, mulla on kauhea kynnys edes yrittää opetella mitään oikeita "poseeraus"asentoja, vaikka se vois olla hyvää ryhtiharkkaakin samalla.

Iltapäiväteet duunissa. Outonahan mua siellä pidetään, kun litkin lasipurkista jotain avaruusliman näköistä mönjää (vihersmoothie) vielä noiden raejuustojen ja muiden rehujen lisäksi. Eipä taida kukaan enää jaksaa edes kysellä, outo mikä outo ;)

 Mun ihana aamupala, nyt on marjat ja raejuusto saaneet kanelihunnunu. Ceyloninkaneli on antibakteerista ja auttaa tasoittamaan verensokerin heilahteluja, sekä sen tuoksu virkistää. Kannattaa kokeilla, tarkistakaa vaan maustehyllyllä että se on tosiaan tuota ceylonia, mikä ei sisällä kumariinia, joka voi suurina määrinä olla myrkyllistä. Kouvolasta ainakin löytyy luomuna Punnitse & Säästä -kaupasta.

Aurinkoisia aterioita on päässyt jo nauttimaan terassille. Jauhelihan päällä hapankaalia mikä taas sisältää  entsyymejä ja on vatsalle erityisen ystävällistä.

Tämä viikonloppu on mennytkin juhlistaessa meidän kuopuksen tulemista koululaisen ikään. Mitä suloisin hampaaton hymy.
 
 
 
 
Parasta näissä juhlissa on toki lapsen riemu ja se että saa jakaa näitä hetkiä rakkaiden kanssa. Tuli taas nähtyä monia sukulaisia ja ystäviä <3
 
Vielä olisi monta juttua mistä olisi kiva kirjoitella, kuten mun tämän viikon pihan tuunauksesta, sekä vyöhyketerapiasta ja niistä LPG-hoidoista, mutta yritän palata vielä tällä viikolla noihin aiheisiin. Nyt on kuitenkin mentävä nukkumaan koska huomiselle on tiedossa monenlaista tohinaa...
 
Aurinkoenergistä viikkoa!
 

maanantai 13. toukokuuta 2013

Nautiskelua

Wuhuu, mikä ihana äitienpäivä eilen olikaan. Omaa onnekkuuttani en pysty kyllä liiaksi korostamaan ;) Ainoastaan oli kurjaa että nuorimmainen oli edelleen flunssan kourissa, niin hänellä meni päivä lepäillessä eikä päässyt mukaan mummola-reissulle. Heitettiin sitten kyläreissut esikoisen kanssa kahdestaan, välillä on kyllä hauska olla liikenteessä vain yhden lapsen kanssa. Automatkoilla oli aikaa jutella rauhassa ja naureskella ihan meidän omille jutuille.

Aamulla sain perinteisesti nukkua pitempään kun muut kolistelivat keittiössä. Kolistelun tulokset näkyvät tässä:






Vähän sain kommenttia että ei joka äiti varmasti olisi tällaisista kakuista ollut yhtä onnellinen, mutta minä en olisi voinut onnellisempi olla. Ei herkullinen aina tarvitse olla epäterveellistä. Letut on niitä ihania banaanilettuja, eli protskutkin tuli kätevästi niistä. Pikku herkkuna jälkkäriksi raakasuklaa. Ihanat kortit oli tytöt äidille askarrelleet, ja uuden kauniin patalapunkin sain keittiötä koristamaan.

Mä kävin äitienpäivän kunniaksi vetämässä jalkajumpan. Ihan loppuun asti ei uskaltanut sarjoja viedä, koska pientä nuhaisuutta oli vielä ilmassa. Nyt näyttää kuitenkin olevan voitettu kanta ja jalat tulivat siitä huolimatta mukavan helliksi. Jotain saatiin ainakin liikkeelle. ;)




Tytöt tekivät herkkujakin päiväkahville. Elviira ihania tryffeleitä ja Amanda upean suklaa/hedelmätäyskärin. Me otettiin Amandan kanssa herkut kainaloon ja suunnattiin mummolaan lounaalle.

Tälläkään viikolla vapaasyöntiateria ei ollut mitään hurjaa mättöä. Erikoisherkkuina tzatzikia, munajuustoa ja falafel-pullia. Tulee taas nälkä pelkästä ajatuksesta. ;) Onneksi meillä on äitikin "hurahtanut" terveellisempiin elämäntapoihin, niin sielläkin on vihanneksia ja salaattia aina reilusti tarjolla.


Onko itserakas jos sanoo että pitää omasta kuvastaan, mutta tästä mä tykkään :) Mulle tulee tästä niin lämmin fiilis, ollaan kuitenkin vähän niin kuin samasta puusta veistetyt <3 Minä ja mun esikoinen auringossa.


Ihana keiju <3

Tänään jatkuu hapenottotreenit ja kova viikko. Huomenna olisi vuorossa eka LPG-hoito, jännää. Nyt täytyy tänään ottaa tarkat ennen mitat, niin näkee onnistuuko paikallinen rasvan polttaminen. Paino on kyllä nyt tullut jonkin verran alas. Mulla oli joku henkimaailman juttu tuon 60 kilon kanssa, jumitti samassa aika pitkään. No nyt alkaa taas paino vitosella. Eipa tosin sillä painolla sinänsä mitään merkitystä ole, koostumus kuitenkin ratkaisee.
 
Syöminen mulla on pääosin pysynyt tosi hyvin hanskassa, lauantai oli ainoa päivä kun on tullut ylimääräistä lipsumista. Ystäväni oli laittanu kahvipöydän niin komeaksi että pakko oli vähän kakkua ja whoopie-leivosta maistaa. Hyvää oli, mutta oishan sen voinut jättää ottamattakin, sellaista sattuu. Nyt taas tiukalla otteella uutta viikkoa! Olen yrittänyt nyt kiinnittää huomiota myös veden juomiseen, mikä multa tahtoo helposti unohtua ja olen lisäillyt vähän tulisia elementtejä ruokaan, chiliä ja jalapenoja. Saisi niistäkin sitten vähän termogeenisiä ominaisuuksia irti. Hauska testailla mikä toimii ja mikä ei.
 
Terhikin kävi testaamassa mun vyöhyketerapiahoitoa, siitä voit lukea täältä. Ihanaa kun on rohkeita ystäviä!
 
No tällaista vuodatusta tällä kertaa. Hyvällä sykkeellä uuteen viikkoon!
 
Ps. Tykkääkö joku ylitsevuotavan paljon ikkunan pesusta, täällä muutama ruutu odottaisi puhdistajaa ;)

lauantai 11. toukokuuta 2013

Ajatuksia elämästä ja äitiydestä

Tässä kun tuli tällainen pakollinen lepäilyilta kun lapsonen on kuumeessa ja pitää kaverina sohvalla köllötellä, niin ajattelin kirjoitella pitkästä aikaa tälläista tajunnan virtaa elämästä ja äitiydestä.

Viimeisen reilun vuoden mun elämäni yksi suuria oivalluksia on ollut että kaikkia elämän sattumuksia ei voi valita, mutta sen miten niihin suhtautuu on hyvinkin pitkälle päätettävissä. Monesti näkee kuinka valitettavasti ihmiset tekevät itse omalla käytöksellään elämästä huomattavasti hankalampaa mitä se oikeasti onkaan. Nyt puhun niistä elämän pienistä vaikeuksista mitä kohtaamme melkein päivittäin kuten että eksymme vieraassa kaupungissa tai eväät unohtuvat kotiin. Asian voi joko antaa pilata koko päivän tai sitten ottaa jutun seikkailuna tai hyvänä syynä hemmotella itseään menemällä lounaalle ravintolaan. Itsellänikin on tässä vielä paljon opeteltavaa. Päivittäin kuitenkin yritän pienin askelin kääntää harmituksen aiheet joko positiiviseksi tai läksyksi mikä on opittava.

 
 
 
 
 
 
 Joskus toki tapahtuu jotain niin ikävää että se on vaan parasta käsitellä heti ja antaa surun tai vihan ottaa valtaa, mutta se pitää myös päästää ulos. Jos näitä negatiivisia tunteita lukitsee kehoonsa tai mieleensä ne varmati löytävät vielä keinon näyttäytyä tavalla tai toisella. Useamman kerran tässä elämässä olen jo huomannut että joku tällainen tapahtuma on voinut sillä hetkellä tuntua maailman kamalimmalta asialta, mutta on myöhemmin osoittunut suureksi onneksi.Näin voi käydä esimerkiksi kun työ loppuu, niin se ohjaakin sinut uudelle ja upeammalle urapolulle.

 
 
 
 
 
Joskus kuitenkaan sattuma ei ohjaa meitä oikeaan suuntaan vaan meidän on itse rohkeasti otettava se ensimmäinen askel, esimerkiksi vaihdettava ammattia, jos työ ei tunnu mielekkäältä tai stressaa liikaa. Nämä hypyt vaativat paljon rohkeutta mutta ovat varmasti sen arvoisia. Ja näissä kannattaa pitää mielessä myös se, että vaikka rahaa elämiseen tarvitaankin ei sen saisi antaa määrittää koko elämää. Usein huomattavasti vähemmälläkin tulee toimeen ja ne oikeasti tärkeät asiat ovat kuitenkin muuta kuin rahassa mitattavia.

 
 
Itsellä monta kertaa arjen keskellä tuntuu jäävän ystävyyssuhteista huolehtiminen luvattoman vähälle. Ruuhkavuodet ovat olleet totisinta totta, toisaalta olen kyllä itsekin järjestänyt itselleni kiireitä. Tällä viikolla olen kuitenkin nähnyt poikkeuksellisen montaa ihanaa ystävää. Arkisesta lounaastakin tulee juhlahetki kun sen jakaa hyvän ystävän kanssa. <3
 
 
 
Olen pyrkinyt varsinkin viime aikoina tekemään omat ratkaisuni niin että koko perheellä olisi hyvä olla. Joskus on joutunut olemaan rohkea ja uskomaan että elämä kantaa vaikka esimerkiksi sitä tilipussia ei joka kuussa tulisikaan. Uskon että lapsetkin ainakin vuosien päästä osaavat arvostaa sitä että äiti on ollut läsnä muutenkin kuin vain rättiväsyynenä pitkän työpäivän jälkeen. Ja siis korostan että tämä on ollut meille sopiva ratkaisu. Varmasti jossain perheessä se että äiti tekee pitkää työpäivää voi olla hyväkin ratkaisu, etenkin silloin kun äiti nauttii työssä olosta.
 
En halua myöskään glorifioida meidän ratkaisuja. Kyllä täälläkin äidillä on välillä luvattoman lyhyt pinna, enkä pysty keskittymään lasten kuvioihin niin hyvin kuin olisi parasta. Yritän kuitenkin parhaani, ja ainakin siinä että aina olisin niin läsnä että jaksaisin kuunnella ja olla kiinnostunut lasten päivän tärkeistä tapahtumista. Ihania onkin esimerkiksi ne iltahetket kun makoillaan sängyllä ennen nukkumaan menoa ja käydään läpi juuri niitä tällä hetkellä mieltä askarruttavia asioita. Monista ennen lasten syntymää päättämistäni hienoista periaatteista olen matkan varrella joutunut joustamaan, mutta onneksi näyttää noista ihan hyviä ihmisiä kasvavan näinkin. Välillä vähän boheemisti ja välillä vähän enemmän kurilla ja nuhteella ;).
 
 
 
 
 
Huominen onkin ihana ja jännittävä päivä. Odotan jo jännityksellä mitä mahdollisesti lapsukaiset ja mieskin ovat keksineet.
 
 
 
Tärkeintähän olisi että jokainen loisi elämästään omansa näköisen! Lapsilla  tai ilman, keskittyen niihin asioihin mistä itselle tulee hyvä olo, kuitenkin ketään vahingoittamatta.
 
Aurinkoista ja ihanaa äitienpäivää kaikille!
 

torstai 9. toukokuuta 2013

Ruokaa, treeniä ja pakkolepoa

Tiukkaa rutistusta on ollut viime viikko, niin treeneissä, dieetissä ja opiskelussa. Illalla olen ollut niin väsynyt että olen vain kaatunut sänkyyn. Huomiselle päivälle tulikin sitten pakkolepo koska flunssa pentele meinaa puskea päälle. Jos päivän lepo korjaisi tilanteen. Mä en edes muista milloin olisin viimeksi ollut kipeänä ja nytkään ei ole kuumetta, joten siinäkin mielessä on ollut hyötyä siitä että syö terveellisesti ja huolehtii itsestään.

Tässä viime viikonlopun eväitä kuvina.

Viikonloppu mentiin pitkälle kanaflie salaattilinjalla, välipalaksi raejuustoa ja marjoja. Ylhäällä näkyy mun aamupala mikä on jo toista vuotta ollut ihan sama ja mitään kyllästymisen merkkejä ei näy, kaksi kananmunaa, porkkanaraastetta ja parsaa, sekä puuro marjoilla ja raejuustolla. Hyvin lähtee päivä käyntiin.


Launatai-iltana heitettiin mun ystävän kanssa parin tunnin kävelylenkki pitkin Helsinkiä ja meren rantaa, kahvikupposet nautiskeltiin ihanassa auringon paisteessa. Illalla herkuttelin mun viikon ainoan vapaasyöntiaterian aika terveellisellä linjalla mentiin, mitä nyt jälkkäriksi piti saada vähän suklaata.

 

Tällä viikolla olen saanut eväisiin vaihtelua mm. äidin maatilatorilta ostamalla ihanalla savustetulla maksalla. Hiilareissa tulee välillä vähän oiottua jos ei jaksa ruveta mitään keittelemään, olen napannut vähän näkkäriä.


Tänä aamuna suunnattiinkin sellaiselle pikkuiselle yksityissalille. Pojat treenaa siellä lähinnä brasilian jiu-jutsua ja lukkopainia, mutta löytyy sieltä punttia ja tankoakin jonkin verran. Teemu lupasi vetää minulle ja ystävilleni selkätreenin ja sivussa opettaa tyttöjä tekemään kärrynpyöriä. Tatamia parempaa paikkaa niiden harjoitteluun saa hakea.

Amandan taidonnäyte

Me aloitettiin treeni köysijumpalla ja pitihän pienempienkin tyttöjen päästä kokeilemaan. Mukavan raskasta puuhaa.

Kulmasoutua käsipainolla, ja hei mun selässä näyttäisi olevan muhkura... (lapaluu maybe ;))

Sitä samaa kulmasoutua edestä päin, ja joku on leikkinyt itseruskettavalla... Vähän joutui tasoittelemaan ;D
 
 
Hyvä oli aamun selkätreeni, jokaisella pitäisi olla tuollainen kannustaja omasta takaa. Mä en yksinkertaisesti kehtaa lopettaa sarjoja kesken kun joku näkee sen vaivan että seisoo vieressä karjumassa. Illan juoksut meni nyt mönkään tän flunssan takia, mutta jos lauantaina oltaisiin taas back on the track... Fiilis on ainakin tosi hyvä ja tuntuu koko ajan jotain tapahtuu. Alkuviikosta on jo kiritty juoksu- ja burbee/kahvakuulasettien -aikoja. Tää itseä vastaan kilpailu tuntuu nyt melkoisen antoisalta.
 
Flunsaa vastaan käydään monin tropein levon lisäksi.Yrttiteet on hyvä nesteyttäjiä.
Vink, vink muuten kaikki yrttiteen ystävät tässä on kaksi mainiota uutuutta mitä meillä on kulunut jo useampi paketti. Molemmissa on muistaakseni viittä erilaista makua ja on tosi ihania sekoituksia. Löytyy ainakin K-kaupoista.

Upea fiilis on ollut viime aikoina kun olo on ollut tosi hyvä ja motivaatiota on nostanut kun itsekin on alkanut nähdä muutosta kehossa ja mielessä. Olen jopa aika-ajoin tuntenut itseni kauniiksi ja itsevarmaksi ulkoisesta olemuksestani. Tänä ei ole minulle koskaan ole ollut mikään itsestäänselvyys. Toivottavasti hyvä olo tarttuisi kanssaihmisiinkin!
 
 
 

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Absit esiin

Otinpa heti kopin Terhin haasteesta. Eli nyt 30 päivää tiukkaa rutistusta bikinikuntoon. Onneksi mulla projekti on jo hyvässä vauhdissa.

Tässä Terhin ohjeistus:

Ruokailuista
  • Syö 3-4 tunnin välein
  • Vältä eineksiä, mitä aidompaa ja puhtaampaa, sen parempaa
  • Syö joka aterialla kaikkia energiaravintoaineita, eli hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvaa mahdollisimman laadukkaassa muodossa
  • Nälkä ei pitäisi tulla
  • Muista juoda tarpeeksi (3-4 l vettä/pv)
  • Karsi kaikki mässy.

Urheilusta
  • Tee sitä mistä tykkäät
  • Liiku monipuolisesti
Levosta
  • Muista huilata eli kunnon yöunet ja lepopäivät liikunasta
Mulla tosin tällä hetkellä ei kyllä hiilaria ihan joka aterialla tule, mutta kaikki ei sovi kaikille. Tästä innostuneena kaivoin pitkästä aikaa mittanauhankin esille. Viimeksi 7.9.2012 otin mittoja, vähän on vaan tuo mittailu jäänyt. Nyt painoa on melkein kaksi kiloa enemmän.

Tässä tämän päivän mitat:

Paino 60,6 kg (+ 1,8 kg)
Vyötärön kapein kohta 78,5 cm (-0,5 cm)
oikea hauis jännitettynä 30 cm (+ 2 cm)
vasen hauis jännitettynä 30,5 cm (+ 1,5 cm)
oikea reisi levein kohta 50,5 cm (- 2 cm)
vasen reisi levein kohta 51,5 cm (- 2 cm)
lantio pepun korkein kohta 90 cm (- 0,5 cm)
Rinnan/selän ympärys rintojen yläpuolelta selän levein kohta 89 cm (+ 1,5 cm)


7.9.2012

Vyötärö 79 cm (-1,5 cm)
Lantio 90,5 cm (0)
Oikea reisi 52,5 cm (-1,5 cm)
Vasen reisi 53,5 cm (-1,5 cm)
Vasen hauis 29 cm (0)
Oikea hauis 28 cm (0)
Rinnan/selän 87,5 cm (0)

7.9 tuloksissa suluissa muutokset kuukautta aiempaan tulokseen. Ihan hyvältä tosiaan tuntuu verraten siihen että painoa on tosiaan enemmän. Tavoitteena olisi tosiaan saada joskus vielä vatsalihakset esiin. Mullahan rasva kertyy nimenomaan vyötärölle, niin luulen että kovan työn takana on että ne saadaan esille kaivettua. Sitä ei ole koskaan päässyt tapahtumaan. Sainkin nimpparilahjaksi viisi kertaa LPG-hoitoja. Jännä nähdä mikä vaikutus niillä on.

Lähtötilanne on tämä:

 
No on meillä vappuakin vähän juhlittu ihan lasten ehdoilla. Rauhallista hengailua ja kaupungilla kiertelyä. Päätin pysyä tiukkana ja en vappuherkkuihinkaan sortunut, tai no pikku hiirenpuraisu piparia ja suklaabanaania, kun lapsukaiset niitä taas ahkerana teki.

 
Lasten kesän ekat jäätelötötteröt, äitiä hymyilytti vaikka jäätelöä ei saanutkaan. Aurinko riitti mulle :).
 
 
Huomenna taas juna vie Helsinkiin ja Vyöhyketerapia-opintoihin, niistä ehkä lisää ensi viikolla.
 
Aurinkoista loppuviikkoa!