Viimeisen reilun vuoden mun elämäni yksi suuria oivalluksia on ollut että kaikkia elämän sattumuksia ei voi valita, mutta sen miten niihin suhtautuu on hyvinkin pitkälle päätettävissä. Monesti näkee kuinka valitettavasti ihmiset tekevät itse omalla käytöksellään elämästä huomattavasti hankalampaa mitä se oikeasti onkaan. Nyt puhun niistä elämän pienistä vaikeuksista mitä kohtaamme melkein päivittäin kuten että eksymme vieraassa kaupungissa tai eväät unohtuvat kotiin. Asian voi joko antaa pilata koko päivän tai sitten ottaa jutun seikkailuna tai hyvänä syynä hemmotella itseään menemällä lounaalle ravintolaan. Itsellänikin on tässä vielä paljon opeteltavaa. Päivittäin kuitenkin yritän pienin askelin kääntää harmituksen aiheet joko positiiviseksi tai läksyksi mikä on opittava.
Itsellä monta kertaa arjen keskellä tuntuu jäävän ystävyyssuhteista huolehtiminen luvattoman vähälle. Ruuhkavuodet ovat olleet totisinta totta, toisaalta olen kyllä itsekin järjestänyt itselleni kiireitä. Tällä viikolla olen kuitenkin nähnyt poikkeuksellisen montaa ihanaa ystävää. Arkisesta lounaastakin tulee juhlahetki kun sen jakaa hyvän ystävän kanssa. <3
Olen pyrkinyt varsinkin viime aikoina tekemään omat ratkaisuni niin että koko perheellä olisi hyvä olla. Joskus on joutunut olemaan rohkea ja uskomaan että elämä kantaa vaikka esimerkiksi sitä tilipussia ei joka kuussa tulisikaan. Uskon että lapsetkin ainakin vuosien päästä osaavat arvostaa sitä että äiti on ollut läsnä muutenkin kuin vain rättiväsyynenä pitkän työpäivän jälkeen. Ja siis korostan että tämä on ollut meille sopiva ratkaisu. Varmasti jossain perheessä se että äiti tekee pitkää työpäivää voi olla hyväkin ratkaisu, etenkin silloin kun äiti nauttii työssä olosta.
En halua myöskään glorifioida meidän ratkaisuja. Kyllä täälläkin äidillä on välillä luvattoman lyhyt pinna, enkä pysty keskittymään lasten kuvioihin niin hyvin kuin olisi parasta. Yritän kuitenkin parhaani, ja ainakin siinä että aina olisin niin läsnä että jaksaisin kuunnella ja olla kiinnostunut lasten päivän tärkeistä tapahtumista. Ihania onkin esimerkiksi ne iltahetket kun makoillaan sängyllä ennen nukkumaan menoa ja käydään läpi juuri niitä tällä hetkellä mieltä askarruttavia asioita. Monista ennen lasten syntymää päättämistäni hienoista periaatteista olen matkan varrella joutunut joustamaan, mutta onneksi näyttää noista ihan hyviä ihmisiä kasvavan näinkin. Välillä vähän boheemisti ja välillä vähän enemmän kurilla ja nuhteella ;).
Huominen onkin ihana ja jännittävä päivä. Odotan jo jännityksellä mitä mahdollisesti lapsukaiset ja mieskin ovat keksineet.
Tärkeintähän olisi että jokainen loisi elämästään omansa näköisen! Lapsilla tai ilman, keskittyen niihin asioihin mistä itselle tulee hyvä olo, kuitenkin ketään vahingoittamatta.
Aurinkoista ja ihanaa äitienpäivää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti