Viikonlopun kuulumiset

Tänään sitten ei niin diippiä tekstiä. Takana taas yksi vauhdikas viikonloppu, mikä sisälsi sopivassa suhteessa ystäviä, perhettä, treeniä ja juhlaa sekä hyvää ruokaa. Sain torstaina treenikaveriksi hyvän ystäväni Helsingistä, meillä kyllä yhteistreenit aina pelaa. On tosi helppoa kun mennään suurinpiirtein samoilla painoilla, samoilla ohjelmilla ja osaksi tavoitteillakin. Ainoa miinus on että treenit kestää jonkin verran vielä normaalia kauemmin vaikka ei turhaan lärpättämiseen juurikaan käytetä aikaa vaan täyttä tekemistä on koko kaksi tuntinen. Torstaina jumppailtiin jalat, ja ei ihan vähään aikaan ole jalat tärisseet niin kuin sen treenin jälkeen, vaikka jo neljättä kertaa vedin samalla kaavalla. Perjantaina aamusta sitten vuorossa oli selkää ja takaolkapäitä. Selkäliikkeitä tosiaan tulee mulla nyt pari kertaa viikossa ja mulla on sellainen fiilis että on tuottanut tulosta. Ihan näyttäisi siltä että leveyttäkin olisi vähän tullut lisää ja mallia alkaisi vähitellen hahmottumaan. Nyt ei kuvia ole tarjolla mutta ehkä saan jonkun nappaamaan jossain välissä muutaman kuvankin että onko se totta vai mun haavekuva ;).

Lauantaina vietettiin ihana hidas aamu, mä niin nautin kun saa istuskella rauhassa aamukahvilla hyvässä seurassa, heräillä ja höpötellä rauhassa. Iltapäivällä olikin sitten jännää, kun kävin muutaman kaverin kanssa posetreeneissä. OMG. Pysyin pystyssä ja sain lainata ihan oikeita kisakenkiäkin, mutta muuten huh mitä koikkelehtimista. Ihanan kannustava porukka ja ei ollut niin pelottavaa kun ajattelin. Ei kuitenkaan pelkoa ei ole kisatavotteita, tämä oli vaan ihan omaksi iloksi ja vähän sellaista oman naisellisuuden hakemista. Tekee kyllä ihan hyvää. Rintaranka on vaan niin jäykkä että sivuasennot on todella hankalia. Lisää vaan rullaa ja venytystä sinne. Ehkäpä mä vielä eksyn sinne toistekin :).

Siitä haimmekin vielä tyttäret matkaan ja suuntasimme Ravintola Angelaan. Ja nyt täytyy kehua, että oli todella hyvä asiakaspalvelu. Meillä on tosiaan toisella lapsella gluteeniton ruokavalio, niin tarjoilija oli oma-alotteisesti tajunnut jättää jauhoisen kastikkeen pois ruuasta, kun äiti ei ollut tätä osannut huomioida. Pieni iso asia, mistä tuli hyvä mieli. Loppuilta menikin lastenjuhlilla naapurissa.

Sunnuntai menikin sitten isänpäivä meiningeissä. Aamulla teimme tyttöjen kanssa isälle aamupalan. Teemulla odotti aamupalan jälkeen treeni, niin mitään supermättöä ei todellakaan aamupalalle voinut ajatella. Tarjolla olikin siemenrieskaa, munakasta, vihanneksia ja raakasuklaakakkua.

Raakasuklaakakun ohje on täältä. Tosin kun mitään ohjettahan ei voi suoraan noudattaa, niin sovelsin ohjetta jonkin verran. Seesaminsiementen tilalla on hampunsiemeniä, banaaneja upposi kolme, raakasuklaaseen upposi lisäksi smoothiemixiä (Cocovi), kaakaomassaa (Cocovi) ja mehiläisen siitepölyä  (Cocovi) päälle. Hyvää tuli!

Lahjaksi meidän isä sai Nomo Jeansin lahjakortin. Teemun (kuten varmaan monen muunkin treenaavan miehen) on ollut vaikea löytää sopivia farkkuja, vyötärö on aina liian iso jos reisistä on sopivat. Nomo Jeansin farkut tehdään mittatilauksena omilla mitoilla. Omat farkut saa myös mieleisellään mallilla, sävyllä ja yksityiskohdilla. Jännä nähdä miten toimii ja saadaanko vihdoin hyvin istuvat ja laadukkaat farkut meidänkin isännälle. Lisäksi tuli tyylikäs t-paita movember-hengessä, sekä tietysti kaikkein tärkeimpänä ihanat tyttöjen askartelemat kortit.

Tytöthän harrastaa myös zumbaa, ja heidän ryhmässä on hauska tapa että aina isän- ja äitienpäivinä myös vanhemmat pääsevät mukaan. Niin me sitten suunnattiin koko perhe zumballe. Teemuhan on aina mukana jos vaan pääsee tyttöjen kanssa liikkumaan, niin ei tämäkään tee poikkeusta. Oli muutama muukin rohkea isä mukana ja oli tosi kivaa tanssia yhdessä. Todellista hyvän mielen liikkumista! :)

Meillä on aina ollut tapana että meidän molempien isät tulevat meille syömään. Tänä vuonna ennen ruokaa isät raahattiinkiin mukaan Teemun vetämälle keskivartalotreenijumpalle. Ja täytyy sanoa että wau, ei varmasti moni kuusikymppinen mies pysyisi siinä vauhdissa mukana, mutta meidän isät veti hienosti ja hyvällä asenteella koko jumpan läpi. Molemmilla päälajeina on pyöräily ja hiihto, ja lihaskunnon harjoittaminen on jäänyt muuten vähän vähemmälle. Nämä treenit kyllä tukisi hienosti myös näiden lajien harrastajia.

Kyllä tämä liikunnallinen isänpäivä olikin mukava päättää hyvään ruokaan. Karjalanpaisti ja vihannekset upposi ennätysvauhtia, jäätelöstä puhumattakaan ;).

Tämä viikko aloitetaankin nuhanenänä, toivottavasti ei tästä pahene. Tämän päivä onkin nyt salivapaata, sauna ja paljon vitamiineja, niin eiköhän tämäkin mamma tästä tokene.

 Onneksi kaapista löytyy jos jonkinmoista ihmepulveria, näillä mennään...

eli "kuravettä" ja villasukat, onneksi eiliseltä jäi vielä vähän siemenleipää ja raakasuklaata. Jos ei näillä tauti lähde niin ei sitten millään. :D

Reipasta viikkoa!